Suurperhe Etiopiassa lapsuus on huomattavan lyhyt eikä aikaa leikille ole paljon. Lapset kulkevat itsenäisesti jo 3-vuotiaana, ja 10-vuotias on jo aikuinen kaikkine velvollisuuksineen. Etiopialaisiin perheisiin syntyy keskimäärin 4 lasta. Perinteisesti saman klaanin ja sukuryhmän jäsenet asuvat lähellä toisiaan - usein samassa kylässä, josittain jopa saman katon alla. Tavalliseen etiopialaiseen perheeseen kuuluu vanhempien ja lasten lisäksi myös tätejä, setiä, serkkuja ja isovanhempia. Myös heitä kutsutaan isiksi, äideiksi, siskoiksi ja veljiksi. Laajan perheen jäsenillä on vastuu toistensa hyvinvoinnista. Hyvin menestyvät perheenjäsenet auttavat yleensä huonommassa asemassa olevia sukulaisiaan ottamalla heidän lapsensa hoiviinsa ja antamalla näille mahdollisuuden koulutukseen. Myös isovanhemmista pidetään hyvää huolta. Toivottu lapsi Etiopialaisessa kulttuurissa lapsi on Jumalan lahja ja siksi aina tervetulllut. Lahja on kuitenkin suurempi, jos lapsi on poika. Tyttöjen vähäisempi arvostus johtuu siitä, että morsiamen vanhempien velvollisuutena on maksaa suuret myötäjäiset. Tytöt myös muuttavat puolisoidensa luokse asumaan, eikä heistä siten ole vanhuuden turvaa vanhemmilleen.

Katso kummikohteet Maedot Bethelem Children´s Home BCH Addis Abeban Koulukeskus GSC Handicap National HN

Naisesta pidetään hyvää huolta jo raskauden alkuvaiheessa. Kuukautta ennen lapsen syntymää nainen muuttaa vanhempiensa luokse, missä hän myös lepää synnytyksen jälkeen yhteensä 40 päivää. Häntä hemmotellaan ja ruokitaan hyvin - olisihan perheelle häpeä lähettää tyttö kotiin huonosti ravittuna.
Lapsi ja äiti palaavat kotiin suuren kastejuhlan jälkeen.Äidit imettävät lapsiaan puolesta vuodesta jopa nelivuotiaiksi. Äidin ja lapsen suhde on muutenkin tiivis, sillä äiti kantaa lasta selässään koko ajan. Kaupungeissa vain harvat äidit ovat kodin ulkopuolella töissä, joten myös siellä äiti on yleensä kotona vastaamassa lastensa tarpeisiin.

Itsenäinen kolmivuotias

Vauva-aika loppuu 3-vuotiaana. Se on etiopialaisen lapsen elämässä suuri muutos. Lapsi totutetaan kiinteään ravintoon tarjoamalla ensin maitoa, hunajaa ja voita.

Lapsen on pystyttävä selviämään itsekseen, koska hän on liian iso mukana kannettavaksi. Niinpä kolmivuotiaat kulkevat jo omia teitään ja tutustuvat laajaan perheeseen ja naapurustoon. Tässä vaiheessa myös isä viettää aikaa lapsen kanssa leikkimällä ja kertomalla satuja. Oromo-kansan parissa isä opettaa lapsilleen esivanhempien nimet ja uroteot aina 15 sukupolvea taaksepäin.

Etiopialaisten tyttöjen ja poikien kasvatuksessa on suuri ero. Tytöille ei juuri jää aikaa leikkiä. Jo nelivuotiaina he lähtevät mukaan vedenhakumatkoille ja opettelevat kantamaan ruukkuja päänsä päällä.
Tyttöjen vastuulle kuuluu kotitöiden lisäksi nuorempien sisarusten hoitaminen.

Poikien tehtävänä on kerätä polttopuut ja paimentaa eläimiä. Lisäksi he pesevät pyykin ja jauhavat viljan. Pojilla on tyttöjä enemmän aikaa leikkiä, ja heillä on mahdollisuus viettää aikaa myös muiden poikien
kanssa. Pojat pelaavat usein palloa ja hyppäävät korkeutta. Tytöt puolestaan leikkivät häitä ja järjestävät kahvikutsuja.

Varhain aikuiseksi

Perinteisesti kaikki etiopialaiset lapset on ympärileikattu - pojat yleensä 7-8-vuotiaina, tytöt alueesta riippuen eri ikävaiheessa. Tyttöjen ympärileikkaus estää heiltä seksuaalisen nautinnon. Tämän uskotaan takaavan naisten uskollisuuden miehelleen. Todellisuudessa kyseessä on kuitenkin vahingollinen silpominen, joka vaarantaa tyttöjen terveyden ja loukkaa heidän ihmisoikeuksiaan. Koulutetuissa väestönosissa tavasta ollaan vähitellen pääsemässä eroon. Kaiken kaikkiaan 80 % etiopialaisista pojista
ja tytöistä on ympärileikattu.

7-vuotiaana lapsi oppii myös harjoittamaan oman yhteisönsä uskontoa. Muslimilapsen odotetaan rukoilevan ja paastoavan Ramadanin aikana, kristityn lapsen puolestaan pidättäytyvän eläinkunnan tuotteista keskiviikkoisin ja perjantaisin sekä kirkollisina pyhinä.

Etiopiassa lapset osallistuvat jo pieninä aikuisten elämään, mutta heillä ei ole samoja oikeuksia kuin aikuisella. He eivät esimerkiksi saa osallistua keskusteluun eivätkä syödä samassa pöydässä. Aikuisille ei myöskään saa väittää vastaan, ja vanhempia puhuteltaessa on käytettävä erityisen kohteliasta kieltä. 10-vuotiaana tytön on jo osattava hoitaa kaikki kotityöt, ja pian sen jälkeen onkin avioliiton solmimisen aika. Etiopiassa aikuiseksi tullaan varhain, mutta myös aikuisuus on lyhyt. Odotettavissa oleva elinikä on ainoastaan 46 vuotta - ja aidsin yleisyyden vuoksi se on laskemaan päin.

Lapsimorsiamet

Etiopiassa tytöt ja pojat eivät saa olla läheisiä ystäviä ennen avioliittoa. Neitsyyden menettäminen tuhoaisi tytön tulevaisuuden. Etenkin Etiopian maaseudulla tytöt naitetaan hyvin nuorina, vaikka lain mukaan alin
aviotumisikä on 15 vuotta. Jopa 7-vuotiaat tytöt voivat joutua menemään naimisiin. Lapsimorsiamien perinne on yleinen monissa Itä- ja Länsi-Afrikan maissa sekä Etelä-Aasiassa.

Vaimon ja miehen välinen ikäero onkin varsin suuri, keskimäärin 15-20 vuotta. Miehen velvollisuuksiin kuuluu rakentaa talo ennen naimisiinmenoa, jotta avioparin ei tarvitse asua miehen vanhempien luona. Monilla etiopialaisilla miehillä on kaksi tai useampia vaimoja. Silloin mies rakentaa oman talon kullekin vaimolle. Nykyään moniavioisuus on kuitenkin vähentynyt. Etiopiassa on mahdollista myös >erota, ja avioerot ovatkin varsin yleisiä. Eronneet naiset muuttavat usein maaseudulta kaupunkiin asumaan.

Terveys

Etiopiassa lapsikuolleisuus on erittäin korkea. Joka 20. lapsi kuolee ensimmäisen 30 elinpäivän aikana ja joka kymmenes alle vuoden ikäisenä. Vain viisi lasta kuudesta elää yli 5-vuotiaaksi eli vuosittain Etiopiassa kuolee yli puoli miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta. Puolet alle 5-vuotiaiden lasten kuolemantapauksista johtuu aliravitsemuksesta. Etiopialaisista lapsista lähes kuudesosa lapsista syntyy alipainoisina ja yli puolet alle 5-vuotiaista on aliravittuja. Monissa perheissä ei yksinkertaisesti ole
varaa ruokaan, ja myös monet äidit ovat aliravittuja. Aliravitsemus heikentää lapsen vastustuskykyä ja lisää sairastumisen riskiä. Se myös vaikeuttaa oppimista ja lapsen päivittäistä jaksamista.

Korkea lapsikuolleisuus on seurausta monista toisiinsa liittyvistä ongelmista: köyhyydestä, maan huonosta tuottavuudesta, viemäröinnin puutteesta, likaisesta vedestä, koulutuksen puutteesta jne. Etenkin maaseudulla myös terveyspalveluita on harvassa. Sairaaloita ja terveyskeskuksia ei ole, eikä perheillä ole mahdollisuutta tai varaa lähteä kaupunkien sairaaloihin. Merkittäviä lapsikuolleisuuden syitä ovat myös tarttuvat taudit, malaria ja ripuli.

Monet sairaudet johtuvat puhtaan veden puutteesta. Vain 22 % etiopialaisista voi käyttää puhdistettua vesijohtovettä. Etiopian jatkuvasti uusiutuvat kuivat kaudet pakottavat maaseudun ihmiset
säännöstelemään vettä. Ihmisten ja eläinten on käytettävä samoja vesilähteitä, jotka ovat usein likaantuneet eläinten ja ihmisten ulosteista. Maaseudulla vain 4 %:lla ihmisistä on asianmukainen sanitaatio. Saastunut vesi aiheuttaa vatsasairauksia ja ripulia. Monet etiopialaiset lapset kuolevatkin ripulin aiheuttamaan kuivumiseen.

Etiopiassa aids-tilanne on maailman toisiksi pahin. Arviot hiv-tartunnan saaneiden määrästä vaihtelevat 950Ý000:n ja 1,5 miljoonan välillä. 120Ý000 heistä on lapsia. Sairastuneisuus vaikuttaa merkittävästi yhteiskunnan rakenteisiin: maasta kuolee koulutettua väestöä kuten opettajia. Lähes
miljoona etiopialaista lasta on jäänyt aids-orvoksi. Etiopian ja Eritrean pitkittyneen konfliktin seurauksena maaseudulla on miinoitettu etenkin peltoja ja teitä. Vuonna 2000 yhteensä 150 siviiliä sai surmansa astuttuaan maamiinaan. Kolme neljäsosaa heistä oli lapsia. Kuolonuhrien lisäksi sadat lapset loukkaavat itsensä tai vammautuvat pysyvästi maamiinan räjähdyksessä.

Koulutus Etopiassa

Harvinainen lukutaito

Etiopiassa peruskoulu on kaikille ilmainen. Kuitenkin lähes puolet etiopialaisista lapsista ei edes aloita koulunkäyntiä. Yksi syy tähän on köyhyys. Vaikka peruskoulu on ilmainen, perheet joutuvat ostamaan lapsille koulupuvut ja oppikirjat. Koulut eivät myöskään tarjoa lapsille aterioita. Köyhimmille perheille nämä kustannukset ovat usein ylivoimaisia eivätkä perheet siksi voi lähettää lapsiaan kouluun. Toisaalta koulumatkat saattavat olla pitkät eikä etenkään tyttöjä haluta lähettää yksin matkaan.
Viidesosa etiopialaisista ekaluokkalaisista kävelee kouluun yli 10 kilometriä joka päivä. Paimentolaisheimojen lasten on vaikea käydä koulua perheiden liikkuvan elämäntavan vuoksi.

Monet etiopialaiset vanhemmat eivät halua lähettää lapsiaan kouluun. Osa Etiopian paimentolaisheimoista uskoo, että valtaväestön puhuman amharan kielen oppiminen vaarantaisi heidän koko kulttuurinsa olemassaolon. Etiopiassa koulutusta ei arvosteta, koska käytännön tietoja ja taitoja
pidetään etenkin maaseudulla tärkeämpinä ja koska lasten työpanosta tarvitaan kotona ja viljelyksillä. Monesti poikien halutaan seuraavan isänsä ammattia eikä koulutietoa pidetä siksi hyödyllisenä. Etenkään
tyttöjen koulutusta ei pidetä tärkeänä, sillä tytöt menevät yleensä nuorina naimisiin ja muuttavat miehensä luokse asumaan. Usein kouluun lähetetäänkin vain perheen pojat. Kouluun lähetetyt tytöt keskeyttävät opinnot yleensä muutaman vuoden jälkeen. Tämä näkyy selvästi Etiopian tilastoissa: miehistä
53 % on lukutaidottomia, mutta naisista jopa 69 %. Tämä tarkoittaa, että vain joka kolmas etiopialainen nainen osaa lukea! Ainoastaan maan pääkaupungissa Addis Abebassa tyttöjen koulunkäynti on yleisempää kuin poikien.

Maaseudun ja kaupunkien välinen ero koulutuksessa on suuri. Etiopian
kaupungeissa lähes kaikki lapset käyvät koulua. Maaseudulla koulunkäynnin
aloittaa vain 15 % lapsista.

Vähäiset resurssit

Koulua käyvistä etiopialaisista lapsista suurin osa käy valtion koulua. Ne ovat usein vaatimattomia. Luokat ovat pieniä ja pulpetteja vähän. Opetustarvikkeina on yleensä vain liitutaulu ja liituja. Kaikissa kylissä
ei ole edes koulurakennusta, vaan opetus tapahtuu pihalla. Kirjainmerkkejä opetellaan esimerkiksi hiekkaan tai savitauluun piirtämällä. Ennen vuoden 1974 vallankumousta ainoa opetuskieli oli amhara. Nykyään opetusta annetaan myös 9 muulla kielellä, mutta edelleen monet lapset saavat opetusta muulla
kuin omalla äidinkielellään. Myös muuta kuin amharan- ja englanninkielistä oppimateriaalia on edelleen huonosti saatavilla.

Kouluikäisten määrä Etiopiassa kasvaa nopeasti. Kouluissa ryhmäkoot ovat suuria, pahimmillaan yhden opettajan vastuulla saattaa olla yli viisikymmentä oppilasta. Suurten oppilasmäärien vuoksi opetusta annetaan usein kahdessa vuorossa: toiset käyvät koulua aamupäivisin ja toiset iltapäivisin. Ryhmäkokoa suurentaa myös luokalle jääneiden suuri määrä. Vain 65 % koulun aloittaneista pääsee viidennelle luokka-asteelle. Yläastetta käy 23 % pojista ja 15 % tytöistä.

Monien muiden kehitysmaiden tavoin myös Etiopiassa koulujärjestelmän ongelmana on koulutettujen opettajien puute. Opettajat ovat usein itsekin vain peruskoulun käyneitä. Opettajien palkat ovat pienet ja he joutuvat usein tekemään myös toista työtä turvatakseen perheensä toimeentulon. Opettajien poissaolot ovat hyvin tavallisia. Toisaalta myös oppilaat ovat paljon poissa: esimerkiksi sadonkorjuun aikaan lapsia tarvitaan kotona. Opettajapulaa on osittain helpottanut radion käyttö opetuksessa sekä yliopisto-opiskelijoiden opetusvelvollisuus. Sekä Addis Abeban että Asmaran yliopistossa loppututkinnon saadakseen kunkin opiskelijan on opetettava kaksi vuotta peruskoulussa.