pic1
KANSAINVÄLINEN ADOPTIO
pic2
pic3
- Kansainvälistä adoptiota jo vuodesta 1974

ray

Tapahtumakalenteri Tiedotteet Tuotemyynti Lahjoita! Vapaaehtoiseksi Kysymyspalsta Maapaketit

Adoptio ja usein kysytyt kysymykset

Kuka voi adoptoida?
Mistä adoptioprosessi pitää aloittaa?
Kuinka kauan adoptioprosessi kestää?
Kuinka paljon adoptio maksaa?
Kuinka vanhana voi adoptoida?

Täytyykö olla täysin terve, jotta voi adoptoida? Onko esim. diabetes, paniikkihäiriö tai jokin muu vastaava sairaus este adoptiolle?
Täytyykö olla lapsettomuustausta, jotta voi adoptoida?
Voiko adoptoida, vaikka perheessä olisi jo biologisia lapsia?
Onko lapsen sairaus este adoptiolle?
Kuinka kauan on täytynyt olla naimisissa ennen kuin voi adoptoida?

Voiko valita useampaa maata/kontaktia?
Voiko lapsen iän ja sukupuolen valita?
Onko sisarusten adoptoiminen mahdollista?
Mitä tarkoittaa special needs -lapsi?
Onko mahdollista selvittää lapsen taustaa?

Täytyykö molempien puolisoiden lähteä lapsenhakumatkalle?
Voivatko vanhemmat sisarukset lähteä mukaan lapsenhakumatkalle?
Kuinka suuri on adoptiotuki ja miten/milloin sitä haetaan?
Millaisia lapsiperhe-etuuksia adoptioperhe saa?
Täytyykö osallistua adoptiovalmennuskurssille?

 

Kuka voi adoptoida?

Suomen adoptiolainsäädännön mukaan adoption muodolliset vaatimukset ovat:

  • Hakijoiden tulee olla vähintään 25-vuotiaita.
  • Ainoastaan avioparit voivat adoptoida yhdessä. (Avoparit eivät siis voi adoptoida.)
  • Yksinhakijat voivat adoptoida.

    Suomen lainsäädännössä esitettyjen muodollisten vaatimusten lisäksi sekä Suomen adoptiolautakunnalla että ulkomaisilla viranomaisilla on omat periaatteensa koskien mm. vanhempien ikää, avioliiton kestoa sekä taloudellista tilannetta. Myös näkemykset siitä, voiko jommallakummalla tai molemmilla hakijoilla olla avioero takanaan, ja voiko perheessä olla lapsia ennestään vaihtelevat eri maissa ja eri kontakteissa. Mutta käytännössä adoptiovanhemmat ovat ihan tavallisia suomalaisia ihmisiä ja perheitä. Ei tarvitse olla mikään superhyvä ihminen voidakseen adoptoida.

  • Mistä adoptioprosessi pitää aloittaa?

    Ensimmäinen askel Interpedian kautta adoptoitaessa on yhteydenotto Interpedian toimistoon adoptiopalvelun puhelinaikana (ma, pe 10–12 ja ke 13–15, puh. (09) 2727 0620) . Tällöin keskustellaan adoptiosta ja sen mahdollisuudesta. Yhteydenoton pohjalta lähetetään Interpedian tietopaketti kansainvälisestä adoptiosta. Tietopaketin voi tilata myös sähköpostitse Interpedian toimistosta, toimisto@interpedia.fi.

    Koko adoptioprosessin kuvaus löytyy sivuiltamme osoitteesta www.interpedia.fi/adoptio/prosessi.html.

    Kuinka kauan adoptioprosessi kestää?

    Adoptioprosessin kesto riippuu hyvin paljon tapauksesta. Prosessin kestoon vaikuttavat monet seikat, kuten adoptioneuvontaa pääsy, vanhempien toiveet, maiden vaatimukset ja se, millainen adoptioprosessi ko. maassa on. Koko prosessiin kannattaa varata aikaa ainakin 3–6 vuotta.

    Esimerkiksi adoption edellytyksenä olevaan adoptioneuvontaan voi joutua jonottamaan parista päivästä useampaan kuukauteen. Itse neuvonta kestää vähintään puoli vuotta, jonka jälkeen edessä on luvan hakeminen adoptiolautakunnalta. Kun adoptiolautakunta on myöntänyt luvan kansainväliseen adoptioon edessä on ulkomaisen kontaktin valinta, hakemusasiakirjojen hankkiminen ja lähettäminen ulkomaille. Viime aikoina lapsen tuloon on kulunut tavallisimmin 1–3 vuotta siitä, kun asiakirjat on lähetetty ulkomaille.

    Yksinhakijan odotusaika voi muotoutua hyvinkin pitkäksi, sillä ne maat, jotka hyväksyvät yksinhakijat ovat yleensä määritelleet tietyn kiintiön yksinhakijoiden määrälle.

    Kuinka paljon adoptio maksaa?

    Adoption kokonaiskustannukset ovat yleensä 5 500–21 500 euroa. Kustannukset vaihtelevat maittain adoptioprosessin pituudesta sekä hoito- ja hallintomaksuista riippuen. Kokonaiskustannuksiin on laskettu mukaan matkakulut ja adoptiokustannukset (esimerkiksi asiakirjojen käännättäminen ja laillistaminen, asianajajan ja yhteyshenkilön palkkiot sekä lapsen hoitomaksut ja hallintomaksut). Lisäksi niihin sisältyvät Interpedian asiakasmaksut.

    Jotkut maat edellyttävät, että adoptiovanhemmat ovat paikan päällä koko sen ajan, jolloin adoptiota käsitellään tuomioistuimessa (4–8 viikkoa, Keniassa n. 8 kk). Näissä tapauksissa suurin osa kustannuksista muodostuu matkasta ja oleskelusta. Adoptiotoiminnasta ei jää voittoa yhdellekään osapuolelle.

    Adoptionhakijan ei tarvitse olla rikas. Työttömyys, opiskelu tai velat eivät ole este adoptiolle. Toimeentulon täytyy kuitenkin olla turvattu ja taloudellisin tilanteen vakaa. Jokaisen hakijan tilanne katsotaan tapauskohtaisesti.

    Kuinka vanhana voi adoptoida?

    Adoptionhakijoille ei ole määritelty kiinteää yläikärajaa, mutta yleisperiaatteena pidetään, ettei ikäero adoptiovanhempien ja -lapsen välillä ylitä 45 vuotta.

    Keskustelu siitä, kuinka vanhoja adoptiovanhemmat voivat olla, nousee säännöllisesti esille. Viime kädessä asian ratkaisee adoptiolautakunta sosiaalityöntekijän tekemän kotiselvityksen pohjalta. Vanhempien ikä on tärkeä ja huomionarvoinen seikka lapsen etua arvioitaessa.

    Täytyykö olla täysin terve, jotta voi adoptoida? Onko esim. diabetes, paniikkihäiriö tai jokin muu vastaava sairaus este adoptiolle?

    Tulevilta adoptiovanhemmilta ei vaadita täydellistä terveyttä. Diabetes, paniikkihäiriö tai muu vastaava pitkäaikainen sairaus ei sinänsä ole este kansainväliselle adoptiolle. Adoptioneuvonnan aikana sosiaalityöntekijä arvioi aina kokonaisvaltaisesti ja tilannekohtaisesti ko. perheen valmiudet adoptioon. Olennaista on, että lapsesta pystyy huolehtimaan ja ettei lapsi joudu menettämään vanhempiaan liian varhain.

    Kaikkien adoptionhakijoiden, joilla on jonkinlainen hoitoavaativa sairaus, esim. diabetes, epilepsia tai reuma, on saatava erikoislääkärin kirjoittama lääkärintodistus.

    Lääkärintodistuksesta pitää ilmetä:

  • Milloin sairaus on alkanut
  • Sairauden kulku
  • Sairauden hoito, sairausloma-ajat
  • Sairauden prognoosi, jos mahdollista 20 vuodeksi eteenpäin
  • Lääkärin kannanotto: miten sairaus vaikuttaa henkilön mahdollisuuksiin toimi adoptiovanhempana
  • Hakijoiden, joilla on jokin hoitoa vaativa sairaus, kannattaa kuitenkin huomioida, että Suomen adoptiolautakunnan myöntämä lupa kansainväliseen adoptioon ei vielä takaa sitä, että adoptiopalvelunantajalta löytyisi hakijat hyväksyvä ulkomainen kontakti.

    Täytyykö olla lapsettomuustausta, jotta voi adoptoida?

    Lapsettomuustausta ei ole kansainvälisen adoption edellytys, mutta joissain kontaktimaissa vaaditaan hedelmättömyystodistus raskaaksi tulemisen vaikeudesta, joten ilman lapsettomuustaustaa näistä kontakteista adoptoiminen ei ole mahdollista. Interpedian kontakteista hedelmättömyystodistuksen vaatii intialainen yhteistyökontakti DCCW.

    Myös Thaimaasta ja Keniasta adoptoitaessa kansainvälinen adoptio ei voi olla hakijoille ensisijainen tapa saada perheeseen lapsi. Ts. taustalla tulisi olla esim. mahdollinen riskiraskaus.

    Voiko adoptoida, vaikka perheessä olisi jo biologisia lapsia?

    Voi adoptoida, vaikka perheessä olisi jo biologisia lapsia. Joissakin kontaktimaissa lapsettomat pariskunnat asetetaan kuitenkin etusijalle. Kontakteillamme on omia vaatimuksiaan sille, kuinka monta lasta hakijaperheessä voi korkeintaan olla.

    Onko perheessä jo olevan lapsen sairaus este adoptiolle?

    Sosiaalityöntekijä ottaa kantaa perheen kokonaistilanteeseen kotiselvitystä tehdessään. Lapsen sairaus ei automaattisesti ole este adoptiolle. Ratkaisevaa on se, miten sairaus heijastuu perheen arkielämään ja millainen on ennuste.

    Kuinka kauan on täytynyt olla naimisissa ennen kuin voi adoptoida?

    Eräät kontaktimaat, esim. Kolumbia ja Etelä-Afrikka, vaativat, että parisuhde on kestänyt viisi vuotta. Etelä-Afrikka vaatii lisäksi hakijoilta kahden vuoden ja Kenia kolmen vuoden avioliittoa. Muut kontaktit eivät ole asettaneet virallisia vaatimuksia avioliiton tai parisuhteen kestolle, mutta yleinen käytäntö on, että adoptiluvan saamiseksi avioliiton tulee olla kestänyt vuoden.

    Voiko valita useampaa maata/kontaktia?

    Kontaktivalinta tehdään kun adoptiolupa on myönnetty adoptiolautakunnalta. Valinta tehdään vain yhteen kontaktiin eikä ole mahdollista olla "varalla" toiseen maahan.

    Voiko lapsen iän ja sukupuolen valita?

    Lapsen ikää koskeva toivomus on mahdollista esittää. On kuitenkin syytä pitää mielessä, että lapsen ja vanhemman välinen ikäero ei saa ylittää 40–45 vuotta. Esimerkiksi Kolumbiasta adoptoitaessa alle 2-vuotiaalle lapselle hyväksytään korkeintaan 35–38 -vuotiaita hakijoita. Ikärajoissa saatetaan joustaa, kun kyse on special needs -lapsesta.

    Interpedian kautta adoptoitaessa ei ole mahdollista valita lapsen sukupuolta. Lapsen etnistä taustaa ei myöskään voi valita, vaan hänet täytyy olla valmis hyväksymään hänen etnisestä taustastaan riippumatta.

    Onko sisarusten adoptoiminen mahdollista?

    Biologisten sisarusten adoptoiminen on mahdollista. Sisaruksia on adoptoitavissa Etiopiasta, Kolumbiasta (ICBF) ja joskus Thaimaasta. Toivottaessa kahta sisarusta odotusaika on huomattavasti pidempi kuin yhden lapsen adoptiossa. Sisarusadoptiossa kannattaa varautua ainakin yli vuoden pidempään odotusaikaan kuin normaalisti, joskus se voi olla jopa kaksikin vuotta pidempi. Adoptoitaessa kolme sisarusta odotusaika voi sitä vastoin olla lyhyempikin kuin normaalisti.

    Mitä tarkoittaa special needs -lapsi?

    Special needs -lapsella viitataan lapseen, joka vaatii jonkinlaista erityishuomiota osakseen tai jolla on jokin erityistarve kuten esimerkiksi huuli- ja suulakihalkio, synnynnäinen sydänvika, kuulovamma, B-hepatiitti tms. Special needs -lasta adoptoitaessa hakemukseen voi listata ne erityistarpeet, joihin on varautunut.

    Onko mahdollista selvittää lapsen taustaa?

    Joissakin tapauksissa se voi olla mahdollista, mutta ei läheskään kaikissa. Interpedia auttaa mielellään lapsen taustan selvittämisessä niiltä osin kuin se on mahdollista, mikä tarkoittaa siis lähinnä yhteydenottoa kontaktihenkilöön tms. Interpedian toimistolla ei ole sen enempää tietoa lasten taustoista kuin mitä vanhemmille on annettu.

    Täytyykö molempien puolisoiden lähteä lapsenhakumatkalle?

    Lähtökohtaisesti molempien vanhempien tulee matkustaa hakemaan lasta.

    Voivatko vanhemmat sisarukset lähteä mukaan lapsenhakumatkalle?

    Voivat toki, sille ei ole mitään estettä.

    Kuinka suuri on adoptiotuki ja miten/milloin sitä haetaan?

    Ulkomailta lapsen adoptoivat voivat saada Kelasta tukea adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin. Adoptiotuki on kertaluontoinen ja veroton. Tuen suuruus on lapsen kotimaasta riippuen seuraava:

  • Etiopia: 3 800 euroa
  • Etelä-Afrikka, Kenia, Kiina ja Kolumbia: 4 500 euroa
  • Muut maat: 3 000 euroa

    Jos samalla kertaa adoptoidaan useampi kuin yksi lapsi, maksetaan lisäksi muista lapsista kustakin 30 prosenttia tuen määrästä. Adoptiotukea voi hakea Kelalta etukäteen heti, kun lapsi on nimetty. Tukea on haettava kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa lapsen hoitoon ottamisesta.

    Tarkempia tietoja adoptiotuesta osoitteesta www.kela.fi

    Millaisia lapsiperhe-etuuksia adoptioperhe saa?

    Vanheimpainrahakausi adoptioperheillä on noin seitsemän kuukautta, kun se biologisilla perheillä on 10 kuukautta. 1.3.2001 tulleen muutoksen jälkeen myös yli 1-vuotiaan lapsen adoptoivilla vanhemmilla on mahdollisuus saada äitiysavustus. Vuoden 2003 alusta alkaen adoptioisillä on ollut mahdollisuus yhtä pitkään isyysvapaaseen kuin biologisilla isillä. Kotihoidon tukea voi saada, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta tai kunnes hoitoonottamisesta on kulunut kaksi vuotta tai kunnes lapsi aloittaa koulun. Eroavaisuuksia on kuitenkin edelleen lukuisia, joista esimerkkejä löytyy osoitteesta www.interpedia.fi/adoptio/TM_yhdenvertainen_kohtelu.htm.

    Täytyykö osallistua adoptiovalmennuskurssille?

    Kolumbian kontaktit edellyttävät hakijoilta adoptiovalmennuskurssille osallistumista. Muut kontaktit katsovat sen eduksi ja myös Interpedia suosittelee valmennuskurssin käymistä erittän voimakkaasti.

    Kurssille kannattaa osallistua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa adoptioprosessia, mutta parempi myöhäänkin kuin ei milloinkaan.