|
Adoptio ja usein kysytyt kysymykset
Kuka voi adoptoida?
Mistä adoptioprosessi pitää aloittaa?
Kuinka
kauan adoptioprosessi kestää?
Kuinka
paljon adoptio maksaa?
Kuinka
vanhana voi adoptoida?
Täytyykö olla täysin
terve, jotta voi adoptoida? Onko esim. diabetes, paniikkihäiriö
tai jokin muu vastaava sairaus este adoptiolle?
Täytyykö
olla lapsettomuustausta, jotta voi adoptoida?
Voiko
adoptoida, vaikka perheessä olisi jo biologisia lapsia?
Onko
lapsen sairaus este adoptiolle?
Kuinka
kauan on täytynyt olla naimisissa ennen kuin voi adoptoida?
Voiko
valita useampaa maata/kontaktia?
Voiko
lapsen iän ja sukupuolen valita?
Onko
sisarusten adoptoiminen mahdollista?
Mitä
tarkoittaa special needs -lapsi?
Onko
mahdollista selvittää lapsen taustaa?
Täytyykö
molempien puolisoiden lähteä lapsenhakumatkalle?
Voivatko
vanhemmat sisarukset lähteä mukaan lapsenhakumatkalle?
Kuinka
suuri on adoptiotuki ja miten/milloin sitä haetaan?
Millaisia
lapsiperhe-etuuksia adoptioperhe saa?
Täytyykö
osallistua adoptiovalmennuskurssille?
| Kuka voi adoptoida?
Suomen adoptiolainsäädännön
mukaan adoption muodolliset vaatimukset ovat:
Hakijoiden tulee olla vähintään
25-vuotiaita.
Ainoastaan avioparit voivat adoptoida
yhdessä. (Avoparit eivät siis voi adoptoida.)
Yksinhakijat voivat adoptoida.
Suomen lainsäädännössä
esitettyjen muodollisten vaatimusten lisäksi sekä
Suomen adoptiolautakunnalla että ulkomaisilla viranomaisilla
on omat periaatteensa koskien mm. vanhempien ikää,
avioliiton kestoa sekä taloudellista tilannetta.
Myös näkemykset siitä, voiko jommallakummalla
tai molemmilla hakijoilla olla avioero takanaan, ja voiko
perheessä olla lapsia ennestään vaihtelevat
eri maissa ja eri kontakteissa. Mutta käytännössä
adoptiovanhemmat ovat ihan tavallisia suomalaisia ihmisiä
ja perheitä. Ei tarvitse olla mikään superhyvä
ihminen voidakseen adoptoida.
|
Mistä adoptioprosessi
pitää aloittaa?
Ensimmäinen askel Interpedian kautta
adoptoitaessa on yhteydenotto Interpedian toimistoon adoptiopalvelun
puhelinaikana (ma, pe 10–12 ja ke 13–15, puh. (09) 2727 0620)
. Tällöin keskustellaan adoptiosta ja sen mahdollisuudesta.
Yhteydenoton pohjalta lähetetään Interpedian tietopaketti
kansainvälisestä adoptiosta. Tietopaketin voi tilata myös sähköpostitse Interpedian toimistosta, toimisto@interpedia.fi.
Koko adoptioprosessin kuvaus löytyy
sivuiltamme osoitteesta www.interpedia.fi/adoptio/prosessi.html.
| Kuinka kauan adoptioprosessi kestää?
Adoptioprosessin
kesto riippuu hyvin paljon tapauksesta. Prosessin kestoon
vaikuttavat monet seikat, kuten adoptioneuvontaa pääsy,
vanhempien toiveet, maiden vaatimukset ja se, millainen
adoptioprosessi ko. maassa on. Koko prosessiin kannattaa
varata aikaa ainakin 3–6 vuotta.
Esimerkiksi
adoption edellytyksenä olevaan adoptioneuvontaan voi
joutua jonottamaan parista päivästä useampaan
kuukauteen. Itse neuvonta kestää vähintään
puoli vuotta, jonka jälkeen edessä on luvan hakeminen
adoptiolautakunnalta. Kun adoptiolautakunta on myöntänyt
luvan kansainväliseen adoptioon edessä on ulkomaisen
kontaktin valinta, hakemusasiakirjojen hankkiminen ja lähettäminen
ulkomaille. Viime aikoina lapsen tuloon on kulunut tavallisimmin
1–3 vuotta siitä, kun asiakirjat on lähetetty
ulkomaille.
Yksinhakijan odotusaika voi muotoutua
hyvinkin pitkäksi, sillä ne maat, jotka hyväksyvät
yksinhakijat ovat yleensä määritelleet tietyn
kiintiön yksinhakijoiden määrälle.
|
Kuinka paljon adoptio
maksaa?
Adoption kokonaiskustannukset ovat yleensä
5 500–21 500 euroa. Kustannukset vaihtelevat maittain adoptioprosessin
pituudesta sekä hoito- ja hallintomaksuista riippuen. Kokonaiskustannuksiin
on laskettu mukaan matkakulut ja adoptiokustannukset (esimerkiksi
asiakirjojen käännättäminen ja laillistaminen,
asianajajan ja yhteyshenkilön palkkiot sekä lapsen hoitomaksut
ja hallintomaksut). Lisäksi niihin sisältyvät Interpedian
asiakasmaksut.
Jotkut maat edellyttävät, että
adoptiovanhemmat ovat paikan päällä koko sen ajan,
jolloin adoptiota käsitellään tuomioistuimessa
(4–8 viikkoa, Keniassa n. 8 kk). Näissä tapauksissa suurin osa kustannuksista
muodostuu matkasta ja oleskelusta. Adoptiotoiminnasta ei jää
voittoa yhdellekään osapuolelle.
Adoptionhakijan ei tarvitse olla rikas. Työttömyys,
opiskelu tai velat eivät ole este adoptiolle. Toimeentulon
täytyy kuitenkin olla turvattu ja taloudellisin tilanteen
vakaa. Jokaisen hakijan tilanne katsotaan tapauskohtaisesti.
| Kuinka vanhana voi adoptoida?
Adoptionhakijoille ei ole määritelty
kiinteää yläikärajaa, mutta yleisperiaatteena
pidetään, ettei ikäero adoptiovanhempien
ja -lapsen välillä ylitä 45 vuotta.
Keskustelu siitä, kuinka vanhoja
adoptiovanhemmat voivat olla, nousee säännöllisesti
esille. Viime kädessä asian ratkaisee adoptiolautakunta
sosiaalityöntekijän tekemän kotiselvityksen
pohjalta. Vanhempien ikä on tärkeä ja huomionarvoinen
seikka lapsen etua arvioitaessa.
|
Täytyykö
olla täysin terve, jotta voi adoptoida? Onko esim. diabetes,
paniikkihäiriö tai jokin muu vastaava sairaus este adoptiolle?
Tulevilta adoptiovanhemmilta ei vaadita täydellistä
terveyttä. Diabetes, paniikkihäiriö tai muu vastaava
pitkäaikainen sairaus ei sinänsä ole este kansainväliselle
adoptiolle. Adoptioneuvonnan aikana sosiaalityöntekijä
arvioi aina kokonaisvaltaisesti ja tilannekohtaisesti ko. perheen
valmiudet adoptioon. Olennaista on, että lapsesta pystyy
huolehtimaan ja ettei lapsi joudu menettämään vanhempiaan
liian varhain.
Kaikkien adoptionhakijoiden, joilla on jonkinlainen
hoitoavaativa sairaus, esim. diabetes, epilepsia tai reuma, on
saatava erikoislääkärin kirjoittama lääkärintodistus.
Lääkärintodistuksesta pitää
ilmetä:
Milloin sairaus on alkanut
Sairauden kulku
Sairauden hoito, sairausloma-ajat
Sairauden prognoosi, jos mahdollista 20 vuodeksi
eteenpäin
Lääkärin kannanotto:
miten sairaus vaikuttaa henkilön mahdollisuuksiin toimi adoptiovanhempana
Hakijoiden, joilla on jokin hoitoa vaativa sairaus, kannattaa kuitenkin huomioida, että Suomen adoptiolautakunnan myöntämä lupa kansainväliseen adoptioon ei vielä takaa sitä, että adoptiopalvelunantajalta löytyisi hakijat hyväksyvä ulkomainen kontakti.
| Täytyykö olla lapsettomuustausta,
jotta voi adoptoida?
Lapsettomuustausta ei ole kansainvälisen
adoption edellytys, mutta joissain kontaktimaissa vaaditaan
hedelmättömyystodistus raskaaksi tulemisen vaikeudesta,
joten ilman lapsettomuustaustaa näistä kontakteista
adoptoiminen ei ole mahdollista. Interpedian kontakteista
hedelmättömyystodistuksen vaatii intialainen yhteistyökontakti DCCW.
Myös Thaimaasta ja Keniasta adoptoitaessa kansainvälinen adoptio ei voi olla hakijoille ensisijainen tapa saada perheeseen lapsi. Ts. taustalla tulisi olla esim. mahdollinen riskiraskaus.
|
Voiko adoptoida,
vaikka perheessä olisi jo biologisia lapsia?
Voi adoptoida, vaikka perheessä olisi
jo biologisia lapsia. Joissakin kontaktimaissa lapsettomat pariskunnat
asetetaan kuitenkin etusijalle. Kontakteillamme on omia vaatimuksiaan sille, kuinka monta lasta hakijaperheessä voi korkeintaan olla.
| Onko perheessä jo olevan lapsen sairaus este adoptiolle?
Sosiaalityöntekijä ottaa
kantaa perheen kokonaistilanteeseen kotiselvitystä
tehdessään. Lapsen sairaus ei automaattisesti
ole este adoptiolle. Ratkaisevaa on se, miten sairaus heijastuu
perheen arkielämään ja millainen on ennuste.
|
Kuinka kauan on
täytynyt olla naimisissa ennen kuin voi adoptoida?
Eräät kontaktimaat, esim. Kolumbia
ja Etelä-Afrikka, vaativat, että parisuhde on kestänyt
viisi vuotta. Etelä-Afrikka vaatii lisäksi hakijoilta
kahden vuoden ja Kenia kolmen vuoden avioliittoa. Muut kontaktit eivät ole asettaneet
virallisia vaatimuksia avioliiton tai parisuhteen kestolle, mutta
yleinen käytäntö on, että adoptiluvan saamiseksi
avioliiton tulee olla kestänyt vuoden.
| Voiko valita useampaa maata/kontaktia?
Kontaktivalinta tehdään kun
adoptiolupa on myönnetty adoptiolautakunnalta. Valinta
tehdään vain yhteen kontaktiin eikä ole mahdollista
olla "varalla" toiseen maahan.
|
Voiko lapsen iän
ja sukupuolen valita?
Lapsen ikää koskeva toivomus on
mahdollista esittää. On kuitenkin syytä pitää
mielessä, että lapsen ja vanhemman välinen ikäero
ei saa ylittää 40–45 vuotta. Esimerkiksi Kolumbiasta
adoptoitaessa alle 2-vuotiaalle lapselle hyväksytään
korkeintaan 35–38 -vuotiaita hakijoita. Ikärajoissa saatetaan
joustaa, kun kyse on special needs -lapsesta.
Interpedian kautta adoptoitaessa ei ole mahdollista
valita lapsen sukupuolta. Lapsen etnistä taustaa
ei myöskään voi valita, vaan hänet täytyy
olla valmis hyväksymään hänen etnisestä
taustastaan riippumatta.
| Onko sisarusten adoptoiminen mahdollista?
Biologisten
sisarusten adoptoiminen on mahdollista. Sisaruksia on adoptoitavissa
Etiopiasta, Kolumbiasta (ICBF) ja joskus Thaimaasta. Toivottaessa
kahta sisarusta odotusaika on huomattavasti pidempi kuin
yhden lapsen adoptiossa. Sisarusadoptiossa kannattaa varautua
ainakin yli vuoden pidempään odotusaikaan kuin
normaalisti, joskus se voi olla jopa kaksikin vuotta pidempi.
Adoptoitaessa kolme sisarusta odotusaika voi sitä vastoin
olla lyhyempikin kuin normaalisti.
|
Mitä tarkoittaa
special needs -lapsi?
Special needs -lapsella viitataan lapseen,
joka vaatii jonkinlaista erityishuomiota osakseen tai jolla on
jokin erityistarve kuten esimerkiksi huuli- ja suulakihalkio,
synnynnäinen sydänvika, kuulovamma, B-hepatiitti tms.
Special needs -lasta adoptoitaessa hakemukseen voi listata ne
erityistarpeet, joihin on varautunut.
| Onko mahdollista selvittää
lapsen taustaa?
Joissakin tapauksissa se voi
olla mahdollista, mutta ei läheskään kaikissa.
Interpedia auttaa mielellään lapsen taustan selvittämisessä
niiltä osin kuin se on mahdollista, mikä tarkoittaa
siis lähinnä yhteydenottoa kontaktihenkilöön
tms. Interpedian toimistolla ei ole sen enempää
tietoa lasten taustoista kuin mitä vanhemmille on annettu.
|
Täytyykö
molempien puolisoiden lähteä lapsenhakumatkalle?
Lähtökohtaisesti molempien vanhempien tulee matkustaa hakemaan lasta.
| Voivatko vanhemmat sisarukset lähteä
mukaan lapsenhakumatkalle?
Voivat toki, sille ei ole mitään
estettä. |
Kuinka suuri on
adoptiotuki ja miten/milloin sitä haetaan?
Ulkomailta lapsen adoptoivat voivat saada
Kelasta tukea adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin. Adoptiotuki
on kertaluontoinen ja veroton. Tuen suuruus on lapsen kotimaasta
riippuen seuraava:
Etiopia: 3 800 euroa
Etelä-Afrikka, Kenia, Kiina ja Kolumbia: 4 500 euroa
Muut maat: 3 000 euroa
Jos samalla kertaa adoptoidaan useampi kuin
yksi lapsi, maksetaan lisäksi muista lapsista kustakin 30
prosenttia tuen määrästä. Adoptiotukea voi
hakea Kelalta etukäteen heti, kun lapsi on nimetty. Tukea
on haettava kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa
lapsen hoitoon ottamisesta.
Tarkempia tietoja adoptiotuesta osoitteesta
www.kela.fi
| Millaisia lapsiperhe-etuuksia adoptioperhe
saa?
Vanheimpainrahakausi adoptioperheillä
on noin seitsemän kuukautta, kun se biologisilla perheillä
on 10 kuukautta. 1.3.2001 tulleen muutoksen jälkeen
myös yli 1-vuotiaan lapsen adoptoivilla vanhemmilla
on mahdollisuus saada äitiysavustus. Vuoden 2003 alusta
alkaen adoptioisillä on ollut mahdollisuus yhtä
pitkään isyysvapaaseen kuin biologisilla isillä.
Kotihoidon tukea voi saada, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta tai kunnes hoitoonottamisesta on kulunut kaksi vuotta tai kunnes lapsi aloittaa koulun. Eroavaisuuksia on kuitenkin edelleen lukuisia, joista esimerkkejä
löytyy osoitteesta www.interpedia.fi/adoptio/TM_yhdenvertainen_kohtelu.htm.
|
Täytyykö
osallistua adoptiovalmennuskurssille?
Kolumbian kontaktit edellyttävät
hakijoilta adoptiovalmennuskurssille osallistumista. Muut kontaktit
katsovat sen eduksi ja myös Interpedia suosittelee valmennuskurssin
käymistä erittän voimakkaasti.
Kurssille kannattaa osallistua mahdollisimman
varhaisessa vaiheessa adoptioprosessia, mutta parempi myöhäänkin
kuin ei milloinkaan.
|