Kysymyksiä adoptiosta

Yleisimmin kysyttyjä kysymyksiä adoptiosta. Useisiin kysymyksistä löydät lisätietoa muualta verkkosivuiltamme. 

Kuka voi adoptoida?

Suomen adoptiolainsäädännön mukaan:

• Hakijoiden tulee olla vähintään 25-vuotiaita.
• Ainoastaan avioparit voivat adoptoida yhdessä, avoparit eivät siis voi adoptoida.
• Yksinhakijat voivat adoptoida.

Suomen lainsäädännössä esitettyjen muodollisten vaatimusten lisäksi sekä Suomen adoptiolautakunnalla että ulkomaisilla viranomaisilla on omat periaatteensa koskien mm. vanhempien ikää, avioliiton kestoa sekä taloudellista tilannetta. Myös näkemykset siitä, voiko perheessä olla lapsia ennestään vaihtelevat eri maissa ja eri kontakteissa. Adoptionhakijoille ei ole määritelty kiinteää yläikärajaa, mutta yleisperiaatteena pidetään, ettei ikäero adoptiovanhempien ja -lapsen välillä ylitä 45 vuotta.

Lue lisää

Kuinka kauan adoptioprosessi kestää?

Adoptioprosessin kesto vaihtelee suuresti ja siihen vaikuttavat monet seikat. Adoptiohakijoiden omat toiveet ja valmiudet ovat tärkeä tekijä, kun etsitään lapselle vanhempia. Kohdemaiden omat edellytykset hakijoille vaikuttavat osaltaan prosessin pituuteen. Koko prosessiin kannattaa varata aikaa ainakin 3–6 vuotta.

Lue lisää

Täytyykö olla terve, jotta voi adoptoida?

Adoptiolapsen tulo perheeseen on aina vaativa elämänvaihe, joka voi aktivoida useita sairauksia. Tulevien vanhempien tulee siis olla mahdollisimman terveitä. Adoptioneuvonnan aikana sosiaalityöntekijä arvioi aina kokonaisvaltaisesti ja tilannekohtaisesti ko. perheen valmiudet adoptioon. Adoptionhakijoiden, joilla on jokin hoitoa tai jatkuvaa lääkitystä vaativa sairaus, esim. diabetes, epilepsia tai reuma, on hankittava erikoislääkärin kirjoittama lausunto. Lausunto esitetään sosiaalityöntekijälle ja liitetään mukaan adoptiolupahakemukseen. Kannattaa huomioida, että Suomen adoptiolautakunnan myöntämä lupa kansainväliseen adoptioon ei vielä takaa sitä, että adoptiopalvelunantajalta löytyisi hakijat hyväksyvä ulkomainen kontakti.

Voiko adoptoida, vaikka perheessä olisi jo biologisia lapsia?

Kyllä. Tiukentuneiden adoptiosäädösten ja kansainväliseen adoptioon vapaana olevien lasten määrän vähennyttyä useissa kontaktimaissa lapsettomat pariskunnat asetetaan kuitenkin etusijalle. Kontakteillamme on omia vaatimuksiaan sille, kuinka monta lasta hakijaperheessä saa korkeintaan olla.

Onko perheessä jo olevan lapsen sairaus este adoptiolle?

Sosiaalityöntekijä ottaa kantaa perheen kokonaistilanteeseen ja voimavaroihin kotiselvitystä tehdessään. Lapsen sairaus ei automaattisesti ole este adoptiolle.

Kuinka kauan on täytynyt olla naimisissa ennen kuin voi adoptoida?

Vaatimus avioliiton kestoajasta vaihtelee kontakteittain. Katso lisätietoja maakohtaisilta sivuilta.

Täytyykö molempien puolisoiden lähteä lapsenhakumatkalle?

Lapsen hakumatka on hyvin tärkeä aika adoptioperheen elämässä. Hakumatkan aikana kiintymyssuhde lapsen ja aikuisen välillä saa alkunsa ja samalla adoptiovanhemmat saavat hyvän tilaisuuden tutustua lapsen synnyinmaahan. Kaikki Interpedian kontaktit vaativat molempien vanhempien matkustavan hakumatkalle. Jos hakumatka kestää pitkään, toinen vanhemmista voi yleensä pakottavasta syystä lähteä Suomeen hieman aikaisemmin.

Kuinka suuri on adoptiotuki ja miten sitä haetaan?

Ulkomailta lapsen adoptoivat saavat Kelasta tukea adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin. Adoptiotuki on kertaluontoinen ja veroton. Tuen suuruus riippuu lapsen synnyinmaasta. Tukea haetaan lapsen hoitoonottamisen jälkeen, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa lapsen hoitoon ottamisesta. Tarkempia tietoja adoptiotuesta saat Kelan verkkosivuilta.

Onko adoptiovalmennuskurssille osallistuminen välttämätöntä?

Interpedia suosittelee lämpimästi valmennuskurssin käymistä. Adoptiovalmennuskurssit ovat erinomainen tilaisuus valmistautua adoptiovanhemmuuteen. Osa adoptiokontakteistamme edellyttää hakijoilta adoptiovalmennuskurssin käymistä ja kaikissa kontakteissa kurssin käyminen luetaan hakijoille eduksi. Kurssille voi osallistua jo adoptioneuvonnan aikana ja se on erinomainen tapa hyödyntää myös pitkää odotusaikaa.

Missä vaiheessa adoptiopalvelunantaja valitaan?

Palvelunantaja valitaan neuvonnan aikana, viimeistään siinä vaiheessa, kun kotiselvitystä ollaan kirjoittamassa. Riippumatta neuvonnan antajasta, hakija voi aina valita jonkin kolmesta Suomessa toimivasta adoptiopalvelunantajasta.

Lue lisää

Mitä eroa on seurannalla ja jälkipalvelulla?

Adoption jälkeistä seurantaa on kahdenlaista: sosiaalityöntekijän tekemä virallinen seuranta ja perheiden itsensä tekemät seurantaraportit. Näiden seurantojen pituudet vaihtelevat kohdemaittain. Jälkipalvelu on palvelua kaikille adoption osapuolille: adoptoiduille, adoptiovanhemmille ja biologisille vanhemmille.