Kansainvälisen adoption lähtökohdat

Adoptio tarkoittaa lapseksiottamista. Adoption tarkoituksena on edistää lapsen parasta vahvistamalla lapsen ja vanhemman suhde lapseksiotettavan ja lapseksiottajan välillä. Kun adoptio vahvistetaan, lapsen juridiset siteet biologiseen sukuun katkeavat ja hän saa adoptioperheessä saman aseman kuin perheeseen syntynyt biologinen lapsi.      

Lähtökohtana lapsen etu 

Lasten suojelusta ja yhteistyöstä lapseksiottamisasioissa tehdyn yleissopimuksen mukaan (ns. Haagin sopimus v. 1993) mukaisesti laitoksessa asuvalle, adoptioon vapautuneelle lapselle pyritään ensisijaisesti löytämään uusi adoptio- tai sijaiskoti hänen synnyinmaastaan. Vain jos kotia ei synnyinmaasta löydy, voidaan lapsi vapauttaa kansainväliseen adoptioon.

Adoptoitaviksi päätyvillä lapsilla on vaihtelevat taustat. Osa lapsista on kasvanut syntymäperheessään jonkin aikaa, osa ollut sijaisperheissä, mutta valtaosa on ollut syntymästään asti laitoshoidossa. Arviolta noin 90 % adoptioon päätyvistä lapsista on asunut ainakin jossain vaiheessa ennen adoptiota laitoksessa, jotkut useammissa. Yhteistä kaikille adoptioon päätyville lapsille on hylkäämiskokemus, joka on aina jättänyt jollain tapaa jälkensä lapseen.

Adoptiossa tulee aina olla lapsen etu ensisijaisena tarvoitteena. Lapselle pyritään löytämään vanhemmat, joilla on riittävät voimavarat hoitaa ja kasvattaa lasta aikuisuuteen saakka. Tämä tarkoittaa adoptioperhettä, jolla on fyysiset ja psyykkiset edellytykset ottaa vastuu lapsesta. Toimiva vanhemmuus turvaa lapselle kasvuvuodet, joilloin hän voi käydä läpi kokemiaan traumoja ja saada viettää lapsuus, joka kuuluisi jokaisen lapsen perusoikeuksiin. 

Adoptiot maailmalla

Kansainvälisten adoptioiden määrä saavutti muutama vuosi sitten huippunsa ja on sen jälkeen laskenut asteittain. Suurimman muutoksen on aiheuttanut eniten lapsia luovuttavan maan, Kiinan, kansainvälisen adoptiotoiminnan merkittävä väheneminen. Kansainväliseen adoptioon vapautuvia lapsia on jatkuvasti vähemmän ja hakijamäärät vastaavasti ovat pysyneet tai kasvaneet monissa maissa.

USA on edelleen määrällisesti suurin vastaanottava maa, mutta Ranskan, Italian ja Espanjan adoptioluvut ovat kasvaneet merkittävästi viimeisten vuosien aikana ja niissä kv-adoptioiden määrä suhteutettuna väkilukuun on erittäin suuri. Luovuttavista maista tällä hetkellä suurimpia ovat Kiina, Venäjä ja Etiopia.

Suuntaus monissa maissa on ollut viime vuosina se, että lastensuojelu on kehittynyt ja kotimaan adoptioiden eteen on tehty työtä. Toisaalta monissa maissa on jatkuva resurssipula lastensuojelussa ja liian moni lapsi jää ilman perhettä. Valtaosa pienistä ja terveistä lapsista sijoitetaan kotimaan perheisiin ja kansainväliseen adoptioon tulevat lapset ovat enenevässä määrin erityistarpeisia tai hieman vanhempia. Tämän seurauksena myös lähettävät maat ovat alkaneet käydä aktiivisemmin keskustelua siitä, minkälaiset ja minkä ikäiset lapset hyötyvät kansainvälisestä adoptiosta.

Nordic Adoption Council

Interpedia oli mukana luomassa vuonna 1995 perustettua pohjoismaisten adoptiojärjestöjen neuvostoa, Nordic Adoption Councilia (NAC). Neuvostoon kuuluu tällä hetkellä 15 pohjoismaista adoptiojärjestöä ja sen tarkoitus on luoda hyvät olosuhteet kansainvälisille adoptioille Pohjoismaissa sekä edistää yhteistyötä maiden välillä.

EurAdopt

EurAdopt on vuonna 1993 perustettu yhdistys, johon kuuluu adoptiojärjestöjä 12 eri Euroopan maasta.